Moi!
Jossain vaiheessa se lähtöpäivä oli, ja lähdin perheen isän ja äitin kanssa ajamaan kohti Ottawaa. Matkaa oli noin neljä tuntia, siinä pystyi vielä harjoittelemaan hyvin ranskaa, kun ei oikwin muutakaan tekemistä ollut.
Perheellä oli sukulaisia ottawassa, joten yövyimme siellä lentopäivääni saakka. He veivät mua jokapaikkaan ympäri kaupunkia. Ihmiset eivät siellä enää puhuneet kovinkaan paljon Ranskaa, vaan sen sijaan englantia, mikä tuntui hauskalta, koska ottawa on kuitenkin osa Quebeciä. Joen toisella vielä puhuttiin Ranskaa.
ENsimmäinen, mikä osui silmään, oli tämä Canadian museum of history, joka on aivan järkyttävän kokoinen!
Kuvassa perheen isä, äiti ja tämän äitin veljen vaimo (Veikkaan?)
Perheen isä on vanha parlamentin jäsen, hän omisti pinssin, jotta ihmiset tuntevat hänet jäseneksi. Kävin itse turistikierroksella parlamenttitalossa.
Tai no, "turistikierroksella" itse hävisin perheen isän kanssa vähät väliä eri huoneisiin, jonne hän sitten mut työnsi. Tuntui erittäin väärältä vaan mennä, johonkin privaattiin huoneeseen, mutta mitäs mä sillä teen jos sitten, haha XDXD.
Ylhäällä oleva torni on parlamentin kirjasto.
Tämä vuosi oli sattumalta Kanadan 150-vuotisjuhlavuosi! Kanada on tätä jo pitkään suunnitellut. Suurin näistä suunnitelmista joka on toteutettu on tämä MosaiCanada150, joka on kilometrien pituinen "kukkapuutarha"kukka patsaineen. Itse kävin siellä, ja kulutin aikaani siellä kaiken kaikkiaan kaksi tuntia. Oli aivan uskomaton! Patsaat olivat aivan järkyttävän kokoisia. Myös pienet koristeet täydensivät puutarhaa. Kukkameri oli loppumaton ja värikäs.
Tämä Mother earth- patsas tuli vasta viimeisenä.
Patsaita oli aivan järkyttävän paljon, Ne menevät järjestyksessä pitkin teitä, samalla kertoen Kanadan historiaa.
LÄhtöpäivä oli rankka ja itkua tottakai oli joo..
Lento kesti suunnilleen kahdeksan tuntia, sen vietin hupaisan italialaisen miehen vieressä, mikä olikin aluksi hauskaa, mutta lopulta se alkoi tympimään, koska oletettavasti tällä miehellä oli erittäin pieni rakko, ja hänen täytyi jatkuvasti käydä vessassa, jolloin mun piti nousta ja istua nousta ja istua nousta ja istua bleeeeh.
Ihan happi loppuu kun noin pitkä lause.
jees, postaus oli tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
saa kommentoida! :)